Oletuksia seksityöstä

  • tehnyt

Seksityö herättää kanssaihmisissä mielenkiintoisia reaktioita. Itsensä kannalta on usein helpointa olla liikoja asiasta puhumatta, mutta aina joskus tekisi mieli johonkin keskusteluun osallistua ja oikoa niitä omituisia käsityksiä, mitä ihmiset viljelee totuuksina keskusteluissa. Kuten

Seksin ostaminen/myyminen on laitonta Suomessa.

Laitonta on ostaa alaikäiseltä, laitonta on ostaa parituksen uhrilta. Laitonta on myydä julkisella paikalla. Mutta täysi-ikäiseltä itsenäisesti toimivalta on laillista ostaa.

Seksinmyyjät on alkoholisteja/narkkareita/mieleltään sairaita. 

Suurin osa taitaa olla kuitenkin ihan tavallisia. Myyvät selvinpäin, osa maksaa verot ja lakisääteiset maksut. Henk.koht. en tunne ketään alkoholisti/narkkihuoraa, mielenterveys on sitten vaikeampi. Kuka muutenkaa mainostaa mahdollisia mt-ongelmiaan? En kuitenkaan usko että huorat poikkeavaisivat mielenterveydeltään oleellisesti muusta väestöstä.

Huorat kohtaa jatkuvasti henkistä ja fyysistä väkivaltaa. 

Varmaan jotkut kyllä. Henkilökohtaisesti en koskaan urani aikana törmännyt työssäni väkivaltaan. En psyykkiseen enkä fyysiseen. Muutaman kerran asiakas on kohdellut minua esineellistävästi, mutta noin muuten asiakkaani ovat hyvin ystävällisiä ja huolehtivia, valtaosa haluaa minun nauttivan tapaamisesta. Kuulin paljon kohteliaisuuksia ja 99% nautin työstäni. Voisin näin mutu-tuntumalla väittää sosiaalityöntekijöiden, poliisien ja päivystyksen hoitsujen kohtaavan huomattavasti enemmän väkivaltaa työssään.

Kukaan terve ei voi haluta myydä itseään. 

Seksin myyjä on palveluammatissa, ei myy itseäni sen enempää kuin hieroja, kampaaja tai kaupan kassa. Seksikauppias myy palveluja, illuusiota, nautintoa ja hyvää oloa. Ei itseään. Hän tekee työtä kehollaan ja persoonallaan, muttei kerro itsestään kaikkea kaikille vaan hänellä on tietty osa itsestään joka näkyy töissä. Ihan niinkuin muillakin asiakaspalvelualoilla työskentelevillä. Seksityö ei sovi kaikille, mutta on ala-arvoista käyttää alaa vastustavaan kommentointiin epäilyjä alalla toimivien mielenterveydestä.

Huorat ei pysty normaaliin parisuhteeseen/perhe-elämään. Huoraa ei kukaan mies huoli suhteeseen.

Muista en voi puhua, mutta itselläni ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhteeseen sitoutuvaa miestä ja itsekin olen sitoutuvaa tyyppiä. En katso huoraamisen alentaneen arvoani naisena eikä kokemukseni tue väitettä huoran alentuneesta markkina-arvosta. Olen kurjan rehellinen ja avoin, joten jos tilanne on näyttänyt kehittyvän vakavaan suuntaan, olen kertonut ammatistani. Koskaan se ei ole ollut kynnyskysymys. Kaikki hupakot eivät halua parisuhdetta, toiset hupakoivat vain sinkkuaikoina. Jotkut sekä tekevät työtä että elävät perhe-elämää. Mitään yhtä, yhtenäistä homogeenistä ryhmää ’huorat’ ei olekaan vaan kaikki ovat erilaisia, eri lähtökohdista ja erilaisin motiivein alalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *