Kehollinen itsemääräämisoikeus

  • tehnyt

Oma keho, oma lupa. Eikö? Jostain syystä se ei tunnu aina olevan ihan niin selvää. Tietynlainen kehorauha kuitenkin kuuluu kaikille ja laajemmin kuin osa ajattelee.

Kehut, kommentit, vislaukset

Pieni flirtti piristää kummasti. Mutta vain jos se on toivottua ja suotavaa. Kohteliasta. En tiedä onko naista, joka ei olisi törmännyt ilmiöön, jossa ensin saa tuntemattomalta kehuja ja kohteliaisuuksia, mutta kun nainen ei haluakaan tutustua tai olla lähemmin tekemisissä, sama suu haukkuu hänet rumaksi huoraksi, nirppanokaksi ja muilla yhtä kauniilla termeillä. Tai jota ei olisi koskettu yli henkilökohtaisten rajojen, lähmitty baarissa, taputettu takapuolelle. En myöskään tiedä moniko nainen vilpittömästi ja aidosti moisista kohtaamisista kokee mitään positiivisia fiiliksiä.

Olisi enemmän kuin jees, jos se huomio olisi aidon vilpitöntä ja kohteliasta. On iso ero tuleeko flirtti kohteliaasti vai limasesti, kauniisti vai tungettelevasti. Kiinnostusta herättäen vai pois työntäen.

Itsestäänselvästi jokaisella yksilöllä on oikeus myös päättää kenet haluaa lähelleen ja milloin, kenen kanssa haluaa peppunsa muodoista keskustella ja kuka saa puristella niitä ihanan pyöreitä rintoja. Ja yhtä itsestäänselvästi kieltäytyminen on asia, josta ei pitäisi kenenkään ottaa kierroksia. Sitä sattuu, aina ei ole oikea ihminen, oikea aika, paikka, tunne tai kuun ja tähtien asento. Mutta jokaisella meistä on oikeus päättää itse.

Onko kumppani vapaata riistaa?

Parisuhteessa helposti löytää itsensä rutinoituneesta tilanteesta, jossa on ikäänkuin pysyväislupa toisen kehoon. Vaikka oikeasti ei ole. Myös siellä suhteessa lopulta jokainen määrää itse miten ja milloin haluaa tulla kosketuksi. Joskus siitä tulee kitkaa kun halut ei kohtaa. Jos suhde on muuten hyvä, mutta halut ei kohtaa, voi myös joutua miettimään voiko haluttomampi määrittää myös kumppaninsa seksielämän. Voiko puolison haluttomuus tarkoittaa pitkää pakkopuutetta myös halukkaammalle osapuolelle? Pitääkö suhteessa paneskella velvollisuudentunteesta tai toisen tarpeiden vuoksi? Minun mielestä ei, mutta nämä on kysymyksiä, joihin jokainen vastaa tahollaan. Mielestäni kuitenkin sekä toisen pakottaminen seksuaaliseen puutteeseen että kumppani painostaminen seksiin on molemmat väärin ja haitallisia ihmisen ja suhteen hyvinvoinnille. Seksi ja seksuaalisuus on ihmisen normaaleja tarpeita. Ajoittainen haluttomuus on myös täysin normaalia ja sallittua.

Image by S. B. from Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *